Amerikankarvatonterrieri
 

Amerikankarvatonterrieri (American Hairless Terrier, AHT) on vielä hyvin nuori rotu ja lähtöisin yhdestä vuonna 1972 syntyneestä karvattomasta pennusta, pentueen vanhemmat olivat keskikokoisia rottaterrierejä ja ne olivat sisarukset. Pentu sai nimen Pipe's Josephine. Omistajansa Edwin ja Willie Scott ihastuivat suuresti karvattomaan koiraansa ja kiinostuivat kasvattamisesta. Vuoden ikäisenä Josephine sai pentueen isänsä kanssa, johon syntyi yksi karvaton pentu, Gypsy. Valitettavasti Gypsy oli liian pieni jalostukseen, joten Scottit jatkoivat Josephinen kanssa. Josephine sai vuosien kuluessa useita pentueita, muttei yhtään karvattomia pentuja, kunnes 9 vuoden ikäisenä vuonna 1981 Josephine sai viimeisen pentueensa yhden poikansa kanssa ja pentueeseen syntyi neljä pentua, joista kaksi oli karvattomia. Näistä koirista lähti rodun jalostus vihdoin etenemään, koirat olivat Trout Creeks Snoopy, Jemima, Petunia ja Queenie.

Vuonna 1999 United Kennel Club (UKC) alkoi rekisteröidä näitä karvattomia terrierejä rottaterrierin karvattomina variaatioina. Vuonna 2004 UKC tunnusti amerikankarvatonterrierin omaksi rodukseen. American Kennel Club (AKC) alkoi rekisteröidä rotua Foundation Stock Service -ohjelmaan 2011, vuoden 2014 alusta rotu siirtyi Miscellaneous-luokkaan ja 1.1.2016 rotu sai AKC:n täyden hyväksynnän. Pohjoismaiden Kennelunioni hyväksyi amerikankarvatonterrierin keväällä 2016 ja Suomen Kennelliitto hyväksyi rodun 15.6.2016. FCI ei ole vielä hyväksynyt rotua.

Rotumääritelmä tiivistettynä kertoo, että amerikankarvatonterrieri on pieni tai keskikokoinen, kohtuullisen vahva, tiiviin lihaksikas ja aktiivinen terrieri. Säkäkorkeuden ihanne on 30,5-40,5cm. Hieman korkeuttaan pitempi - rungon pituuden suhde säkäkorkeuteen on 10:9. Etäisyys kyynärpäästä maahan on noin puolet säkäkorkeudesta. Keskivahva luusto, ei karkea eikä liian siro. Kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja, paitsi albiino ja merleväri. Luonteeltaan rotu on vilkas, valpas, utelias, älykäs ja helposti koulutettava. Rotumääritelmä löytyy Suomen Kennelliiton sivulta.

Suomeen ensimmäiset AHT:t tulivat vuonna 2003 ja kanta on kasvanut todella nopeasti. Vuoden 2010 alussa Suomessa oli yli 200 amerikankarvatonterrieriä. Loppuvuonna 2014 oli n. 600 yksilöä ja 2020 lopussa lukumäärä on jo n.1200 yksilöä.

Rodun nuoruudesta ja alun voimakkaasta sukusiitoksesta johtuen geenipooli on maailmanlaajuisestikin vielä hyvin kapea ja sitä pyritään laajentamaan tekemällä uusia rottaterrieriristeytyksiä. Suomen pieni populaatio tarvitsee vielä pitkään uutta verta tuontien muodossa, jotta kanta saadaan pysymään elinvoimaisena ja terveenä.

AHT:n karvattomuuden aiheuttaa resessiivinen geeni eli kaksi karvatonta saavat yhdessä vain karvattomia pentuja. Karvallinen karvattomuusgeenin kantaja ja karvaton saavat sekä karvallisia että karvattomia pentuja todennäköisyydellä 50-50. Rottaterrierin ja AHT:n risteytyksestä syntyy taas vain karvallisia pentuja, mutta ne kaikki kantavat karvattomuusgeeniä. AHT:illa on täysi hampaisto, toisin kuin muilla karvattomilla roduilla, joilla karvattomuuden aiheuttaa eri geeni.

Pieni, karvaton ja suloinen, mutta Terrieri. AHT on energinen koira ja sille tulee järjestää tarpeeksi tekemistä, mihin purkaa energiaansa. Terrierinä AHT vaatii kunnon sosiaalistamisen ja peruskoulutuksen, jotta siitä kasvaa tasapainoinen ja yhteiskuntakelpoinen koira. Yksilöiden välillä on toki paljon vaihtelua luonteissa. Karvattomuudesta johtuen AHT tulee suojata vaattein kylmällä ja aurinkorasvalla auringossa.

Suomen Amerikankarvatonterrierit ja Rottaterrierit ry on perustettu vuonna 2005. Lisätietoa rodusta löytyy Sakaten nettisivuilta www.sakate.net


 

Copyright © Pirkko Tusa